En ole ihan varma, kuinka monta kertaa olen tehnyt Ihannepäivä-tehtävän. Ehkä kymmenen. Tai viisitoista.

Enkä tiedä, olenko yhtään kertaa elämässäni kokenut tällaista päivää – luultavasti se on kuin kangastus; siellä jossain se näkyy täydellisyyden kuvitelmana, jonka ei ole tarkoituskaan toteutua sellaisenaan.

Sen sijaan loistopäiviä on ollut. Ja sitten on ollut parhaita mahdollisia päiviä.

Sellaisia, joissa väkisinkin on aineksia myös ihannepäivästä, joskin vahvasti arjella ja harmaasävyillä maustettuna.

Nenäpäivä meni jo, mutta puheenvuoro on nähtävillä edelleen!

Loistopäivä on loistava poikkeus

Olet varmasti tietoinen siitä, miten välitön mielihyvä tai helpotus eroavat pidemmän aikavälin elämäntyytyväisyydestä.

Mielihyvä on sellaista, jota odottaa kuin Pavlovin koirat kuuluisissa ehdollistamiskokeissa – kun jotain hyvää tai kivaa on tulossa, vesi nousee kielelle, kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti – ja sitten: aah!

Harmi vain, ettei iloa kestä kauan, vaan viiniä, suklaata, kissavideoita ja ihania lankoja/metsästyskamppeita pitää saada lisää. Ja tämä voi koukuttaa aika lyhytjänteiseenkin mielihyvän ja nautinnon tavoittelemiseen.

Elämäntyytyväisyys taas tarkoittaa tunnetta, että elämässä asiat ovat ihan hyvin vaikkei kaikki edes olisi kunnossa.

Sekä tietoisuutta, että itse toimii arvojensa mukaisesti.

Kuten arvata saattaa, molempia tarvitaan. Tyytyväisyys ilman nautintoa on latteaa ja paljas nautinnon metsästys ilman suuntaa ja merkitystä taas tapaa ajaa ihmisen umpikujaan tavalla tai toisella.

Molempia tarvitaan myös parhaassa mahdollisessa päivässä, sellaisessa jota me voimme omillakin toimillamme olla rakentamassa.

Millainen on sinun ihannepäiväsi?

Tehtävä on yksinkertainen.

Varaa noin 20 minuuttia aikaa, paperia ja kynä.

Kirjoita sitten mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus parhaasta mahdollisesta päivästä, jonka voit kuvitella. Aloita aamusta ja päästä kuvauksesi siihen, kun nukahdat illalla.

Jos haluat selkiyttää arkeasi, kuvaa parasta mahdollista arkipäivää. Jos haluat laajemman tarkastelukulman, voit ajatella ihan mitä hyvänsä päivää, kunhan se on paras mitä voit keksiä.

Kun olet päässyt päivän päähän, lue läpi kirjoittamasi.

Mistä se kertoo sinulle?

3 ainesosaa parhaan mahdollisen päivän rakentamiseen

Meillä on aina jonkin verran – enemmän tai vähemmän – valtaa siihen mitä elämässä tapahtuu.

Tutussa vaikuttamisen kehän mallissa asiat laitetaan kolmelle vyöhykkeelle:

Kun me rakennamme parasta mahdollista päivää, satsaamme tietysti sellaiseen, mihin voimme vaikuttaa. Tähän voit itse vaikuttaa ainakin kolmella tavalla.

1 Päätä, mitä päästät päivääsi

Hyvä päivä alkaa siitä, miten sen avaat.

Vaikka olisit nähnyt kurjia unia tai muuten tuntuisi siltä, kuin sängystänousu olisi tapahtunut ihan väärällä jalalla, voit edelleen korjata tilannetta.

Kirjoita aamusivut!

Niiden avulla saat mielesi rauhoittumaan niin, että pääset lähestymään alkavaa päivää puhtaammalta pöydältä.

Kun sitten alat olla paremmin läsnä itsellesi, voit siirtyä suunnittelemaan päivääsi esimerkiksi kolmen listojen avulla.

Kolmen listat kahdella tavalla

Tapa 1:

Kirjoita kaikki päivääsi pyrkivät tekemiset listalle. Valitse sen jälkeen 3 tärkeintä ja laita ne alkavan päivän kalenteriin tai bullet journaliin. Yliviivaa tai siirrä jonkin muun päivän kalenteriin kaikki muut tekemiset. Mitä enemmän onnistut karsimaan tehtäviä kokonaan, sen parempi.

Tapa 2:

Valitse suoralta kädeltä päivän 3 tärkeintä asiaa ja kirjaa ne ylös. Usein tärkeimmät asiat kirkastuvat jo aamusivuja kirjoittaessa.

Päivän tekemisten rajoittaminen kolmeen voi tuntua todella rajulta ja jopa epärealistiselta.

Tarkemmin asiaa harkitessa ei päivään kuitenkaan mahdu enempää. Jos jonain päivänä supersuoritat ja hoidatkin neljä tai viisi kokonaisuutta, niin todennäköisesti olet seuraavina päivinä tehottomampi.

Pinnistäminen vaatii veronsa ja palautuminen pyrkii ottamaan tilansa. Me olemme rajallisia, sille ei voi mitään.

Vastaavaa ideaa voi hyödyntää myös viikko- ja kuukausitasolla.

Itse olen yksinkertaistanut bullet journalin idean äärimmilleen niin, että kirjaan sinne enää kaikkein tärkeimmät asiat.

Seuraan aikomieni asioiden toteutumista päivittäin ja lisäksi arvioin päättyvää viikkoa laajasta näkökulmasta:

Väljäkin suunnitelmallisuus ja seuranta on muokannut päiviäni, viikkojani ja kuukausiani mielekkäämpään ja fiksumpaan suuntaan.

Ei yksinkertaisesti ole kovin kiva palata kalentereihinsa, bujoihinsa ja muistikirjoihinsa ja todeta, että sama kiire, väsymys ja tuskaisuus jatkuu kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Siinä herää terve muutoksen kaipuu.

2 Luo rytmiä, rutiineja ja rakennetta

Olen vasta viime aikoina alkanut ymmärtää, miten syvällinen merkitys rytmillä, rakenteilla ja ylipäätään ennakoitavuudella on stressinhallinnassa.

Asian ydin on meidän taipumuksessamme ennakoida tulevaa, ei ainoastaan ajatuksissa ja tunteissa, vaan myöskin kehon tasolla.

Kehomme koettaa parhaansa mukaan palvella meidän tasapainoamme ja selviytymistämme.

Siksi se myös pyrkii ennakoimaan, mitä seuraavaksi tarvitaan: millaista vireystilaa, millaista energiatasoa, millaista valppautta. Se ennakoi myös, milloin pääsee lepäämään, ja miten perusteellista lepoa ja palautumista voi odottaa.

Jos elämässä on riittävästi toistuvia aikatauluja, rytmejä ja rutiineita, mielen ja kehon kannalta tilanne on suhteellisen levollinen silloinkin, kun tekemisen jaksot ovat intensiivisiä.

Ei se mitään, koska levolla on paikkansa!

Jos me taas syömme, nukumme ja työskentelemme vähän milloin sattuu, kehon laskurit menevät sekaisin. Mitä mahtoikaan olla tulossa seuraavaksi? Ei tietoa!

Joten paras olla hiukan valmiustilassa koko ajan.

Rytmit ja rutiinit vapauttavat kehon lepoon ja tekevät tilaa… myös Jollekin Ihan Muulle!

Mikä kaikki toistuu sinun elämässäsi?

  • Päivittäin?
  • Viikoittain?
  • Kuukausittain?
  • Vuosittain?

Mistä toistuvista asioista, rytmeistä ja rutiineista haluat pitää kiinni?

Mistä toistuvuuksista olisit valmis luopumaan?

3 Tee Jotain Ihan Muuta

Hyvän päivän kolmas ainesosa on Jonkin Ihan Muun tekeminen.

Ihan meillä kaikilla pitäisi olla elämässä jotain, millä ei ole kerrassaan mitään tekemistä työn tai ammatin kanssa.

Rytmit auttavat siinäkin – kun sijoittaa Jonkin Muun joka viikko edeltäkäsin kalenteriin, mielellään aina samaan aikaan, eikä suostu neuvottelemaan siitä – niin sitten se on siellä.

Jonkin Muun tilanne ei enää voi laittaa mitään muuta. Aika on varattu.

Jos et ihan tiedä, mitä Jotkin Muut asiat voisivat olla sinun elämässäsi, niin mieti milloin huokasit Voi kun…

Voi kun olisi aikaa…. tai Voi kun saisi aikaiseksi…

Just name it.

Joskus kuitenkin suorittajaelämää ja muiden ehdoilla toimimista on kestänyt niin kauan, että omien toiveiden, halujen ja tykkäämisten tunnistaminen on tullut vaikeaksi.

Jos sinulle on käynyt näin, niin kokeile seuraavaa:

Mistä pidit lapsena?

Muistele itseäsi alakouluikäisenä, ehkä 8-11 -vuotiaana.

Mistä pidit silloin?

Harrastitko jotain, mistä todella tykkäsit?

Tai olisitko halunnut harrastaa, vaikka mahdollisuutta ei sitten ollutkaan?

Piditkö joistain kouluaineista? Tai jostain muusta tekemisestä?

Keräsitkö jotain?

Jos sinun on vaikea palauttaa mieleen lapsuuden itseäsi, voit käyttää apuna valokuvia.

Mieti samalla nykyistä itseäsi. Mikä on pysynyt mukana vuosikymmenten läpi, mitä on tippunut pois?

Haluaisitko nyt tarttua johonkin, mistä olet pitänyt ehkä ihan aina?

Opi käyttämään maagista sanaa

Elämä on usien melkoista sopeutumista ja tasapainoilua.

Koetamme täyttää paikkamme ja samalla saada tilaa omille toiveille, tarpeille, sille keitä me olemme ainutlaatuisina yksilöinä.

On liiankin helppoa antaa periksi ja päästää muut vaikuttamaan kohtuuttoman suuressa määrin siihen, miten oma kalenteri rakentuu. Joko suorien vaatimusten tai sitten oman velvollisuuden- ja syyllisyydentunteen kautta.

Omien rajojen ja sitoutumisten selkiyttäminen on kuitenkin suuri palvelus sekä itselle että toisille.

Kun sinulle ja minulle on selvää, mitkä asiat me haluamme pitää elämässämme päivä- viikko- kuukausi- ja vuositasolla, ja kun myös se on selvää, mitä yhteen päivään, viikkoon, kuukauteen tai vuoteen mahtuu, on paljon helpompaa käyttää maagista sanaa.

Maaginen sana on ei

Ei on helppo ymmärtää väärin. On helppo kuulla se väärin, kylmänä ja torjuvana sanana.

Pohjimmaltaan ei on kuitenkin hyvin myönteinen sana, sillä sen avulla me huolehdimme rajoistamme. Siitä, mitä me haluamme ja voimme ottaa oman itsemme, elämämme, kalenterimme ja ajankäyttömme sisälle ja minkä täytyy jäädä ulkopuolelle.

Niinpä ei tekee tilaa sille, mille voit aidosti sanoa kyllä. Sille, mikä on sinulle tärkeää, minkä olet valmis päästämään päivääsi, mistä haluat pitää kiinni ja mitä kaipaat ja tarvitset ihan vain itsesi, hauskuuden ja vaihtelun vuoksi.

Loppujen lopuksi ei-sanan käyttäminen tekee meistä paljon mukavampia ihmisiä.

Sillä mitä suuremman osan ajasta me käytämme iso hymyilevä kyllä sisällämme, sen parempia ovat päivät, sitä enemmän niihin mahtuu Ihannepäivän elementtejä ja sen suuremmaksi kasvaa Loistopäivän mahdollisuus.

Sitä vähemmän myöskin ärsyttää ja harmittaa, ja sitä enemmän lähipiirinkin ihmisillä on tilaa olla oma itsensä omassa arjessaan.

Ihan vähäistä ei ole sekään.

Kolme hyvää syytä poimia itsellesi ilmainen opas ja tilata maksuton viikkokirje!

  1. Joka sunnuntai sähköpostiisi saapuu voimaannuttavia eväitä seuraavaan viikkoon.
  2. Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kirjoituksista ja kursseista.
  3. Liittymislahjaksi saat valintasi mukaan rautaisen annoksen asiantuntijatietoa ja -ohjausta elämänilosi ja voimiesi vahvistamiseen (pdf).