100 asiaa, jotka tein vuonna 2021

Huh, tämä on pelottavaa. Tällaista listaa en ole tehnyt koskaan, ja kuluneen vuoden kertaaminen on ihan erityisen hankalaa, sillä on tapahtunut paljon ja vaikeitakin asioita.

Mutta miten katsoa fiksusti eteenpäin, jos ei ensin uskalla katsoa taaksepäin ja arvioida tapahtunutta?

Mihin ajauduin ja mitä onnistuin valitsemaan itse? Mikä meni suorittamisen puolelle ja mikä tuntui oikeasti hyvältä?

Mikä oli hyvä idea ja mikä oli vain vanhan toistamista?

100 kohdan listani ei ole missään järjestyksessä, kuten tämäntyyppiset listat eivät yleensäkään ole.

Arvioinnin ja pohdinnan aika on vasta jälkeenpäin.

Haastan sinutkin tekemään oman 100 kohdan listasi!

Ennustan, että siitä tulee opettavaista ja mielenkiintoista.

Yhdestä asiasta vain haluaisin varoittaa jo etukäteen.

Jos suinkin mahdollista, älä vertaile listaasi minun listaani tai kenenkään muun listaan. Jokaisella on oma elämänsä ja oma listansa.

Toisten listoista voi tietenkin oppia ja saada ideoita, mutta tulevan kannalta kaikkein eniten merkitystä on sillä, mitä itse ajattelet kuluneesta vuodesta ja mitä toivoisit tapahtuvan tulevana vuonna.

Liikkeelle siis: 100 asiaa, jotka tein vuonna 2021

Mukana myös monta asiaa, joihin vain ajauduin tai joille en mahtanut mitään

1 Olen tehnyt kaikkineen ihan liikaa töitä. Väsyneenä, toipilaana ja välillä riskirajoilla. Tätä pitää ajatella.

2 Edelliseen liittyen olen kehittänyt aina vain yksinkertaisempaa itsensä johtamisen ja rajaamisen mallia. Haasteena on tämä puuhakas ja monesta kiinnostunut perusluonne. Kaikkea kivaa tekisi mieli tehdä.

Se, että itse olen puuhakas, ei tarkoita, että muidenkin pitäisi olla. En vain voi itselleni mitään.

3 Niin että kuinka ollakaan, juuri eilen tein pitkästä aikaa saippuaa.

4 Vasta suunnittelen ja harkitsen myös muutamien neulakintaiden tekemistä. Osaan 5 erilaista pistoa, tai ainakin olen osannut.

5 Olen korjannut parikymmentä kirjaa ja sitonut ehkä noin 100 uutta muistikirjaa tänä vuonna.

6 Suurimman osan kirjoista olen myynyt.

7 Olen sisustanut kauppaa pariinkin kertaan ja sitten taas karsinut kaikki koristeet pois. Ihan tyypillistä minulle. Välillä on runsasta ja sitten iskee väsyminen värikkyyteen ja sälään.

8 Pikkuhiljaa olen toimittanut kauppaan myös erilaisia kirjoittajan ohjeita. Suurimmasta osasta on nyt myös video. Tästä osastosta olen tosi iloinen.

9 Olen iloinen myös tästä osastosta, jonka tein pari viikkoa sitten. Nyt on suurin osa maksuttomista jutuista yhden ja saman otsikon alla. Helppo löytää!

10 Olen tavannut työystäväni Sannan ja Aimon kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta meni poskelleen, sillä olin juuri sairastumassa keuhkokuumeeseen (en tosin tiennyt sitä, olo vain oli kamala), mutta toinen oli tosi kiva.

Vertaistuki ja toisten näkökulmat ovat kyllä parempaa kuin mikään. 10 minuutissa Aimo ratkaisi pulman, jota olin pyörittänyt mielessäni monta kuukautta.

Toinen tapaamisemme oli Turussa. Nostalgista, sillä asuin siellä 9 vuotta opiskeluaikana.

11 Muutenkin olen saanut tehdä hommia äärimmäisen hyvässä seurassa. Ilman Villeä, Tiiaa, Hannaa, Lottea ja Meeriä ei näistä minun töistäni tulisi yhtään mitään.

12 Ei myöskään ilman Reijaa. Olemme tänäkin vuonna vetäneet Uupumuksesta tasapainoon -valmennuksen kahteen kertaan.

13 Saimme Katrin kanssa valmiiksi ja julkaistuiksi kirjan Terapian tarpeessa?. Tosin käsikirjoitus oli niin iso, että kirja halkesi. Toisesta puolikkaasta on ensi vuoden puolella tulossa kirja nimeltä Suunnassa.

14 Ostin kaksion Tampereelta. Sellaisen, että jos olisin oikein vanha ja leski ja haluaisin asua kaupungin keskustassa, niin siellä voisi olla.

Tosin ei minulla ole mitään siteitä Tampereelle, paitsi toinen kaksosista, joka asuu asunnossa nyt.

15 Myin äitini talon. Sitä asiaa piti prosessoida kauan. Talo kuitenkin sai ihanat uudet asukkaat, sellaiset jotka oikeasti halusivat juuri sen talon. Kaikki hyvin siis.

16 Tosin nyt jos haluan käydä sukuloimassa, niin pitää mennä hotelliin, ja se on tosi outoa.

17 Tähän tultiin, kun äitini kuoli heinäkuussa. Kaikenlaista selvittelyä on ollut tänne joulukuulle asti.

18 Muun muassa olen tyhjentänyt äidin talon. Veli auttoi, mutta koska talo oli vuosien varrella päätynyt minulle, niin vastuukin oli minulla.

19 Teetin samalla elämäni ensimmäisen kiinteistön kuntotarkastuksen. Se oli aika mielenkiintoista.

20 Asioin myös ensimmäisen kerran elämässäni hautaustoimistossa. Mietin, että nytkö sitä sitten on aikuinen. Vaiko hyvin syvällä keski-iässä.

21 Kaikkineen syyskuuhun mennessä vietin ainakin 8 viikkoa Pohjanmaalla. Enemmän kuin koskaan sitten vuoden 1982, jolloin lähdin opiskelemaan.

22 Tämä sen takia, että huolehdin äitini asioista helmikuusta toukokuuhun. Sitten veli otti vuoron.

23 Olen ollut veljeni kanssa tekemisissa enemmän kuin koskaan, mikä on parhaita asioita tänä vuonna. Kuuden vuoden ikäero ei tässä iässä enää tunnu missään.

24 Selvittelin kevään mittaan äidin asioita kotihoidon, kotisairaanhoidon, vanhustenhoidon, kolmen sairaalan ja kahden hoitokodin kanssa. Kaikki olivat ystävällisiä ja asiallisia ja jopa avuliaita. Mutta tämä oli ihan uusi maailma.

25 En varmaan tajunnut, kuinka raskas kevät oli. Tapahtumat vain vyöryivät eteenpäin ja piti yrittää pysyä mukana. Tein töitä äidin talolta käsin ja soittelin välillä sinne ja tänne.

Jossain vaiheessa äiti lakkasi soittamasta yöllä sairaalasta, mikä oli suuri helpotus. Kuten sekin, että äiti oli viimeiset kuukautensa sairaaloissa ja hoitokodeissa – meillä sisaruksilla ei olisi enää kummallakaan voimat riittäneet siihen huolehtimiseen, mitä äidin kotona oleminen tarkoitti. Oltaisiin sairastuttu varmaan molemmat.

26 Mutta nyt sairastuin siis minä. Kesäkuussa aloin kuumeilla ja tauti kehittyi parissa päivässä sairaalahoitoiseksi keuhkokuumeeksi. En muista koska olisin ollut niin huonossa kunnossa.

27 Toipuminen on ollut hidasta. Mutta sentään olen pysynyt poissa sairaalasta, minkä lääkäri siellä sanoi olevan se isoin haaste.

28 Takaisin heinäkuun loppupuolelle. Ehdin juuri ja juuri paikalle ennen kuin äiti kuoli. Mieheni vaisto osui oikeaan ja hän lähti kanssani Pohjanmaalle.

Onneksi. En tajua, miten olisin selvinnyt siitä matkasta yksin, sillä olin juuri ja juuri toipunut niin paljon, että ylipäätään voin lähteä minnekään. Jos en olisi romahtanut fyysisesti, niin henkisesti varmaan olisin.

29 Olen siis saatellut äitini hautaan. Totutellut siihen, että nyt sekä äiti että isä ovat – jossain. Aina kirkossa käydessäni menen vainajien muistelupöydän ääreen toivottamaan hyvää matkaa eteenpäin.

30 Olen käynyt läpi äitini omaisuuden, tavarat ja kaikki. Äiti oli selvästikin tehnyt kuolinsiivousta kun vielä jaksoi, mutta olihan se silti aikamoista.

31 Samalla näin niin selvästi, missä me olimme samanlaisia, missä erilaisia. Lopultakin äiti silti on minulle mysteeri. Emme oikein koskaan kunnolla ymmärtäneet toisiamme.

32 Äidin sairastaessa olin paljon entistä enemmän tekemisissä sukulaisten kanssa. Sen toivoisin jatkuvan.

33 Siihen nähden, että en ole jaksanut tehdä pihalla juuri mitään, olen kerännyt hämmästyttävän paljon satoa. Aika moni kasvi siementää ja leviää itse – esimerkiksi peruna, palsternakka ja valkosipuli tekevät näin.

Kurkkuja tuli jostain syystä aivan järisyttävät määrät. Mies opetteli tekemään pyörryttävän ihania suolakurkkuja.

34 Olen syönyt pitkästä aikaa vähän lihaa. Peuraa lähinnä, sillä mies on alkanut metsästää. Kauas ei tarvitse lähteä, sillä eilenkin ikkunan alla oli kolme kaurista.

Välillä on sitten ollut tällaistakin, kun olen tullut Pohjanmaalta kotiin. Joskus vetää sanattomaksi.

35 Marjassa en käynyt ollenkaan, sillä juuri siihen aikaan tyhjensin äidin taloa. Myöhemmin syksyllä pääsin kuitenkin sieneen.

36 Tänäkin vuonna olen antanut joukon haastatteluita. Se ei ole ihan niin hohdokasta kuin voisi luulla – tämäkin on työtä eikä siitä saa korvausta.

37 Tosin muutakin on tullut tehtyä ihan vain tekemisen ilosta. Karttakoulun me teimme yhdessä Katrin kanssa, koska kaikissa meidän kirjoissamme ja koulutuksissamme käytetään karttoja, ja jo kauan on tuntunut siltä, että olisi kiva kun olisi tällaista oheisaineistoa. Nyt sitä on.

38 Tein myös kaksi uutta ilmaista opasta – Karttakoulun työkirjan ja 55 vinkkiä uupumuksen selättämiseen yhdessä Loten ja Hannan kanssa. Löytyvät täältä.

39 Lupasin osallistua Terveyskirjaston uupumusartikkelin päivittämiseen. Asiassa ei tosin ole tapahtunut mitään vielä.

40 Tein mielenterveystalo.fi -palveluun uupumuksen nettiterapian käsikirjoituksen. Nettiterapia tulee saataville joskus ensi vuoden puolella.

Tästä olen oikein iloinen. Nettiterapia on lääkärin lähetteellä kaikille suomalaisille maksuton palvelu. Tutkimusten mukaan nettiterapioista on monille apua, ja erityisen hienoa on, että tähän päästäkseen ei tarvitse asua eteläisessä Suomessa.

41 Kuulin, että samaan palveluun aiemmin tekemääni Uupumuksen omahoitoa on käytetty paljon. Tämä palvelu on ilman mitään lähetteitä kaikille avoin.

42 Sovin syksyllä itseni kanssa, että kirjoitan yhden blogiartikkelin viikossa. Nyt näitä on 25.

43 Jo kevätpuolella tehtiin sopimus että teen 2 videota kuukaudessa. Youtubessa on nyt 23 videota plus Karttakoulun videot.

44 Talvella suurennettiin meidän pihalampea. Aikamoista luksusta, sillä nyt pihalla voi uida, vaikka lampi ei ole juuri sen kummempaa kuin iso savimaahan kaivettu kuoppa.

45 Olen tarkkaillut eläimiä, jotka hakeutuvat veden läheisyyteen. Siellä on nähty ainakin kauriita, peuroja, hirviä ja supikoiria, telkkiä, sorsia ja haikara. Sekä sammakoita joka lähtöön. Sudenkorentoja ja kaikenlaisia kiitäjiä ja muita menijöitä.

Nyt jo, vaikka kaivamisesta on vasta alle vuosi.

46 Olen kuunnellut useita kymmeniä dekkareita. Yleensä ruotsiksi, sillä silloin en ala suuremmin ajatella henkilöiden tunteita. Jännitän vain, mitä seuraavaksi tapahtuu.

47 Olen kuunnellut Knausgårdin Taisteluni -sarjan viimeistä kirjaa lukuunottamatta – se on vasta tulossa äänikirjana.

48 Paperikirjoja olen kuitenkin lukenut paljon vähemmän kuin haluaisin. Tänä vuonna olen käyttänyt niitä enemmänkin hakuteoksina – harvassa ovat varsinkaan ammattikirjat, jotka saisin luettua kannesta kanteen.

49 Olen myös soittanut aivan minimaalisen surkean vähän. Kuvittelen, että jos maalaisin pianon paloautonpunaiseksi, soittaisin sitä enemmän. Maalaamisessa kuitenkin olisi niin kova työ, että enpä tiedä.

Kasariruskea on silti ankea, siitä ei pääse mihinkään.

50 Sain ängettyä äidiltä jääneen ruokasalin kaluston meille. Vähän aikaa tuntui tosi mummolalta, mutta sitten silmä tottui.

51 Mummolasta puheenollen, työhuoneessani on nyt jopa seinäkello.

52 Ikään kuin se jotenkin tasapainottaisi asiaa, olen ripustellut tuikkuvaloja ja muuta sellaista vähän sinne ja tänne.

53 Olen sovitellut äidiltä jääneet käsityötarvikkeet omieni sekaan. Nyt on tilanne sellainen, että minun ei varmaan enää ikinä tarvitse ostaa muuta kuin liimaa. Ihan varmasti lankean silti mielitekoihin.

54 Kävin kuitenkin juuri Turussa ja ohitin kolme lankakauppaa poikkeamatta yhteenkään.

55 Lajittelin äidiltä jääneet langat. Vaikka äiti ei hamstrannut koskaan mitään, pelkästään sellaisia pikku nyssäköitä kertyi pärekorillinen.

56 Nyssäköistä olen nyt tehnyt sukanvarsia, joiden raidoituksessa ei ole päätä eikä häntää. Lankaa riittää vieläkin varmaan kymmeniin sukkapareihin.

57 Olen suunnitellut kellarin siivoamista. Asia on täysin suunnitteluasteella.

58 Olen suunnitellut myös laiturin rakennuttamista lammelle. Niin pitkällä ollaan, että laiturille saattaa olla tekijä tiedossa.

Laituri olisi ihana. Ei tarvitsisi liukua savista rantapenkkaa myöten lampeen, niinkuin tässä yhtenä synkkänä ja myrskyisenä yönä tein. Nyt tosin lampi on jo jäässäkin.

59 Olen puhunut kaikkien kolmen poikani kanssa merkityksellisistä asioista.

60 Olen virkannut äärimmäisen rumia pannulappuja. Pahimmassa on kimallelankaakin.

61 Osana lankojenvähennysprojektia virkkasin myös istuinalustoja ja huovutin ne pyykkikoneessa. Yllättäen alustoja on käytettykin varsin paljon.

62 Olen ajanut autolla ihan liikaa. Sitä on vaikea välttää, kun asuu täällä puskassa.

63 Tosin olen tehnyt noin 98% töistäni verkossa ja siis kotoa käsin. Tai Pohjanmaalta, silloin kun olin siellä.

64 Edelleen meillä sisälämpötila on harvoin yli 18 astetta. Me kompensoimme sillä tätä isossa talossa asumista. Aamulla lämpötila voi olla jopa alle 16 astetta. Ensinnä pitääkin aina etsiä villapaita ja villasukat.

65 Ollaan alettu miettiä maalämpöön siirtymistä. Aurinkokeräimet meillä on ollut jo 10 vuotta.

66 Olen kyläillyt kaikkien poikieni luona. On kiva nähdä, että kaikki osaavat ja pärjäävät ja ovat asettumassa tai asettuneet ihan tavallisiin ammatteihin.

67 Olen laulanut syksyllä enemmän kuin koko korona-aikana yhteensä. Voi kuinka toivonkaan, ettei taas jouduttaisi kovin tiukkoihin rajoituksiin.

Voihan sitä kotonakin laulaa, mutta ei se ole yhtään sama asia. Pienet kokoonpanot ovat lempparini, ja sellaisiin on nyt ollut mahdollisuus.

68 Olen ottanut kaksi koronarokotusta, influenssarokotteen ensimmäisen kerran ikinä, sekä pneumokokkirokotteen. Sairaalassa tuli elämän hauraus sen verran selväksi.

69 Olen koettanut parantaa fyysistä kuntoani. Se on ollut hidasta ja turhauttavaa, sillä sain monen viikon istuallaan nukkumisesta hermopinteen, joka on alkanut helpottaa vasta viime viikkoina.

70 Olemme majoittaneet putkiremonttia pakenevia perheenjäseniä. Keväällä miehen sisko asui meillä 3 kuukautta. Kesällä yksi pojista asui meillä toiset 3 kuukautta.

71 Olen näköjään löysännyt entisestään suhtautumistani kodinhoitoon. Kun ei pysty eikä jaksa eikä ehdi, niin jossain vaiheessa lakkaa myös stressaamasta. En ole ihan varma, onko tämä pelkästään hyvä tai huono asia.

72 Toisin sanoen olen siirtänyt esimerkiksi ikkunanpesun ensi vuoteen. Nyt en ole ihan sataprosenttisen varma, pesinkö niitä viime vuonna. Varmasti en pessyt kaikkia ikkunoita.

73 Sen sijaan ajattelin satsata sellaisiin asioihin, kuin pikkuleipiin ja tryffeleihin, joita en ole koskaan tehnyt.

74 Ajattelin myös tehdä laatikoita saippuoille. Laatikonteko on niin mittatarkkaa puuhaa, että se ei koskaan ole ollut minun lajini, mutta jostain syystä nyt kiinnostaa.

Kirjansitojakoulussa toinen opettajista mittasi kaiken neljään kertaan ja toinen sanoi, että mittaaminen on Saatanasta. Asiat voi siis tehdä monella tavalla.

75 Olen tosin myös perunut ja hiljaa haudannut monta aikomista, joten nähtäväksi jää, miten tryffeleille käy. Mutta kun ei pahemmin siivoa, niin aikaa jää enemmän tällaisiin kivoihin juttuihin.

76 Ollaan hiljalleen elvytetty sosiaalista elämää. Joitain vieraitakin on jo käynyt. Se on ollut sekä outoa että kivaa.

77 Ilahduin ihan valtavasti Juhani Karilan kirjasta Pienen hauen pyydystys. Tällaistakin kirjoitetaan! Voi että oli ihana kirja.

78 Löysin Kathryn Nicolain Unisadut rauhattomille aikuisille. Niiden kanssa olen ilta toisensa jälkeen nukahtanut kuin nakutettu. Usein en kuule kuin ensimmäisen kierroksen (tarinat luetaan kahteen kertaan) puoleen väliin.

Nyt tosin pitäisi saada uusia tarinoita, sillä ei niitä samoja jaksaisi ihan kymmeniä kertoja kuunnella.

79 Olen tiivistänyt, karsinut ja rajannut sitä, mitä seuraan somessa tai yhtään missään. Varsinkin some saa minut tosi rauhattomaksi. Luultavasti optimaalinen määrä tiedonvälitystä minulle olisi paperinen sanomalehti ja siinä kaikki.

Hiukkasen ironista, kun kuitenkin teen työni täällä netissä. Mutta joitain valintoja voi silti aina tehdä.

80 Valitsen siis seurata sellaista, minkä koen vievän itseäni ja töitäni eteenpäin. Jos uppoan liian syvälle epäkohtien pohtimiseen, menetän voimani. Siitä ei ole iloa kellekään.

81 Olen tiivistänyt ja karsinut myös sitä, mitä ylipäätään töissäni teen. Loppusyksystä poistin sivustoltani kaikki maininnat yrityskoulutuksista ja työnohjauksesta. Terapia-asioissa ohjaan Shortumiin, jonka linjaan ja ammattilaisiin luotan.

Se on helppoa, sillä olen toinen Shortumin perustajista. Nyt kesällä Shortum yhdistyi työterveystalo Helttiin ja tarina jatkuu isommissa puitteissa. Itse kuitenkin olen jo kolme vuotta tehnyt Shortumissa vain koulutushommia.

82 Heltin kautta pääsin kuitenkin mukaan Nenäpäivän juttuihin. Vieläkin voi lahjoittaa! Tavoitteena on 10 000 euron apu maailman lapsille, nyt ollaan jo 7 000 euron paikkeilla.

83 Olen päättänyt keskittyä jatkossa yhä selkeämmin verkkokoulutuksiin ja ylipäätään verkkoon vietäviin palveluihin. Ensi vuodelle on raamiteltu kehityshanketta, jonka tuloksena syksyyn mennessä syntyy hyvä kokonaisuus tietoa, välineitä ja ohjattuja valmennuksia uupumuksen torjumiseen ja helpottamiseen. Ihan niinkuin näin sen mielessäni pari vuotta sitten – mutta asiat vain ottavat aikansa.

84 Pari kertaa ollaan onnistuttu käymään erilaisissa naamiohuveissa. Käytiin poikien kanssa katsomassa elokuva Peruna, joka näin yrittäjänäkökulmasta nauratti ihan erityisen paljon. Sitten käytiin miehen kanssa katsomassa Spartacus-baletti, joka oli näkemisen arvoinen sekin.

Aika vähäistä tämä liikkuminen huveineen on silti edelleenkin ollut.

85 Olen ihastellut poikieni ideoita ja taitoa toteuttaa niitä.

86 Ollaan oltu miehen kanssa tosi paljon kotona. Mies on ollut etätöissä ja minähän muutenkin teen melkein kaiken kotoa käsin. Välillä on oltu samassa huoneessa ja välillä ei. Hiukan kyllä vei aikaa, että tähän tottui.

87 Olen opetellut sietämään kaiken ja varsinkin omien tekemisteni epätäydellisyyttä. Keväällä osallistuin Reijan kirjallisuusterapiaryhmään, ja kun ei ollut vetovastuuta niin pääsin oikein kunnolla kurkkaamaan oman sieluni syvyyksiin.

Dialogin kirjoittaminen oman sisäisen kriitikon kanssa oli mieleenpainuvaa. Sen jälkeen olenkin jatkuvasti vähän seuraillut, miten kohtuullisia tai kohtuuttomia sen vaatimukset ovat. Usein se vaatisi ihan niin paljon kuin vain pystyisi antamaan ja sitten vielä lisää.

88 Olen koettanut myös opetella ottamaan vastaan palautetta. Sen ei pitäisi olla vaikeaa, sillä saan melkein pelkästään kiitoksia. Mutta kyllä se silti on!

89 Olen kehittänyt järjestelmällisyyttä, joka ei ole paras puoleni.

90 Syksyllä pyysin Tiiaa tekemään itselleni työlistan Karttakoulun rakentamista ja julkaisua varten. Oli ihan mahtavaa, kun joku toinen aikataulutti tekemiseni muutamaksi viikoksi. Kerrankin ei tarvinnut itse ajatella, riitti että teki.

91 Sovin veljeni perheen kanssa, että syömme taas jouluna yhdessä puuroa. Tämä on ollut monivuotinen perinne, joka sekin jäi viime vuonna koronan ja äidin voinnin ja kaikkien kurjien asioiden puristuksessa pois.

Näitä kaikenkirjavia perhetapaamisia ei kyllä pidä jättää välistä ilman tosi hyvää syytä, sen me olemme nyt oppineet.

92 Väkisinkin tänä vuonna on tullut mietittyä aika paljon elämää. Mikä siinä on tärkeää ja miten nopeasti se kuluu.

93 Olen koettanut viettää aikaa Alzheimerin tautia sairastavan ystäväni kanssa nyt, kun me vielä pystymme jakamaan paljon. Ensi vuonna vietän enemmän.

94 Olen polttanut tavallista enemmän kynttilöitä.

95 Olen lämmittänyt saunan useasti ja joskus viikonloppuna myös keskellä päivää. Kun lampi vielä oli sula, sinne oli aika ihana (ja kamala) pulahtaa.

96 Olen päättänyt lähestyä alkavaa vuotta entistä vankemmalla tietoisuudella siitä, mitä teen ja mitä en tee.

97 Olen myöskin päättänyt tehdä enemmän tilaa omalle hyvinvoinnilleni. On hirvittävän helppo luistaa sellaiseen tekemisen maailmaan, joka onkin jo liikaa.

98 Olen päättänyt tehdä enemmän tilaa lukemiselle.

99 Olen päättänyt tehdä enemmän tilaa kaikelle hauskalle.

100 Olen päättänyt ajatella asioita kiitoksen kautta aina kun voin.

Kolme hyvää syytä poimia itsellesi ilmainen opas ja tilata maksuton viikkokirje!

  1. Joka sunnuntai sähköpostiisi saapuu voimaannuttavia eväitä seuraavaan viikkoon.
  2. Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kirjoituksista ja kursseista.
  3. Liittymislahjaksi saat valintasi mukaan rautaisen annoksen asiantuntijatietoa ja -ohjausta elämänilosi ja voimiesi vahvistamiseen (pdf).