Miten kasvattaa mielen joustavuutta – ja miksi pitäisi?

Mielen joustavuudesta ja sen sukulaisesta resilienssistä on puhuttu jo kauan. Mutta miksi se on niin tärkeää?

Ja mistä oikein on kysymys? Toivottavasti ei ainakaan siitä, että taas pitäisi venyä lisää…

Miten kasvattaa mielen joustavuutta – ja miksi pitäisi?

Jos juuri nyt olet väsynyt, kuormittunut ja niinkuin tuntuu, kaikkesi antanut, voi puhekin mielen joustavuudesta ja sen lisäämisestä tuntua todella ärsyttävältä.

Taas yksi itsensä kehittämisprojekti lisää? Mikään ei siis todellakaan riitä?

Mutta odota hetki. Mielen joustavuus on niin keskeinen ja tärkeä selviytymisen ja hyvän elämän peruspalikka, että sen kehittämiseen todellakin kannattaa satsata. Tämä ponnistus maksaa itsensä taatusti takaisin.

Mitä mielen joustavuus on ja mitä se ei ole?

Mieti viimeisintä tilannetta, jossa pinnasi paloi. Ehkä se ei näkynyt päällepäin. Ehkä pysyttelit ystävällisenä tai ainakin asiallisena, tai ehkä onnistuit lähtemään paikalta ennen kuin sanoit jotain, mitä hetken päästä katuisit.

Jos tällä tavalla selvisit tilanteesta ehjin nahoin, niin hyvä. Sait lisäaikaa asian miettimiseen.

Jos et, niin sekin on inhimillistä. Aina ei hallinta säily eikä aina ehkä tarvitsekaan. Riitelykään ei aina ole pahasta.

Useimmiten hallitsemattomuuden tunne vuorovaikutuksessa kuitenkin tuntuu pahalta. Joskaan ei välttämättä sillä hetkellä kun päästelee suustaan suoria sanoja, niin jälkikäteen ainakin.

Siitäkin huolimatta, että omaa käyttäytymistään voi perustella ja puolustella monin tavoin, ei tilanteen lapasesta lähteminen pohjimmaltaan ole miellyttävä kokemus.

Mielen joustavuus on hallintaa omiin ajatuksiin, tunteisiin ja toimintaan

Yksi tapa kuvata mielen joustavuutta on kahdelta brittipsykiatrilta, Anthony Rylelta ja Ian Kerriltä. Ryle ja Kerr sanovat, että se koostuu kolmesta asiasta.

Kun eteesi tulee haastava tilanne – viikkoon on kasautunut kolmen viikon työt, asiakas antaa negatiivista palautetta, lapsen koulusta satelee Wilma-viestejä ja tuntuu ettei oma panos riitä mihinkään, kuinka monta mahdollista selviytymisvaihtoehtoa näet?

Tuntuuko siltä ettei tilanteessa voi kuin purra hammasta, paeta tai räjähtää, vai näetkö useampia erilaisia mahdollisuuksia selvittää kinkkistä tilannetta?

Ensimmäinen kolmesta mielen joustavuuden osatekijästä on Rylen ja Kerrin mukaan juuri tässä: Montako vaihtoehtoa mielesi pystyy tuottamaan – joudutko valitsemaan kahden tai kolmen keinon väliltä vai onko sinulla enemmän valinnanvaraa.

Ensimmäinen mielen joustavuuden osatekijä: Montako selviytymisen tai toiminnan vaihtoehtoa näet haastavassa tilanteessa?

Ryle & Kerr

Palataan äskeiseen esimerkkiin, jota voit toki muuttaa omaan elämäntilanteeseesi paremmin sopivaksi.

Kun joudut ahtaalle, mikä sinua ohjaa? Pystytkö kiperässäkin tilanteessa ajattelemaan edes hetken, mikä voisi olla paras tapa toimia? Hahmotatko, miten oma toimintasi vaikuttaa siihen, kuinka tilanne jatkuu?

Vai käykö niin, että tunteet ottavat vallan ja harkinta katoaa, palatakseen sitten ehkä jälkeenpäin vähän epämääräisenä tunteena tai suoranaisena harmina ja katumuksena.

Toinen mielen joustavuuden osatekijä: Miten hyvin se mitä teet ja ajattelet, sopii tilanteeseen ja auttaa sinua eteenpäin?

Ryle & Kerr

Mielen joustavuus on vahvasti yhteydessä tunnesäätelyyn. Meillä jokaisella on oma keskialueemme, jolla ajattelu ja tunteminen onnistuvat samaan aikaan. Silloin me yleensä myös toimimme tavalla, joka sopii tilanteeseen ainakin kohtuullisen hyvin.

Kuva kirjasta Lyhytterapeuttinen työote, Kanninen & Uusitalo-Arola, 2015

Kun tilanne on stressaava tai kuormittava, kuka hyvänsä on alttiimpi luiskahtamaan yleensä ensinnä ylivireen puolelle – se ei ole ihme, sillä vire nousee juuri siksi että lisää voimia vapautuisi selviytymisen palvelukseen.

Ylivireessä on kuitenkin se ikävä puoli, että ajattelu silloin kapeutuu. Jotkut kuvaavat tilaa suorastaan tunnelinäköiseksi – on kuin ajatukset painaltaisivat eteenpäin pillastuneen hevosen lailla.

Harkinta katoaa, joudumme tunneohjaukseen, joka on kuitenkin aivan eri asia kuin se omien tunteiden ja tuntemusten kuunteleminen, joka onnistuu keskialueella.

Kun stressi taas jatkuu pitkään, voi käydä niin ettei keho enää jaksa tuottaa stressireaktiota – tämä on tutkimuksissa todennettu – ja seuraamme vain apaattisena mitä tapahtuu.

Ihmiset eivät ole samalla viivalla stressinsäätelynsä suhteen. Toisilla, ehkä syntymästään onnekkaasti paksunahkaisilla keskialue on laaja ja siellä pysyttely helppoa.

Jotkut ovat ehkä syntymästään herkempiä, mutta ovat oppineet tulemaan toimeen oman voimakkaankin reagointitaipumuksensa kanssa.

Paljon on kuitenkin niitäkin, jotka saavat opetella stressinhallintaa ja tunnesäätelyä koko elämänsä ajan. Jos tiedät kuuluvasi tähän joukkoon, älä lannistu. Keskialueelle pääsemiseen on monia keinoja, ja tämän artikkelin lopussa neuvon sinulle yhden.

Palataan kuitenkin ensinnä takaisin mielen joustavuuden osatekijöihin.

Kolmas mielen joustavuuden osatekijä: Miten hyvin tunnet itsesi? Osaatko arvioida omaa olemistasi ja toimintaasi kokonaisuutena?

Ryle & Kerr

Kolmannessa mielen joustavuuden osatekijässä on kyse samasta asiasta kuin usein hiukan kitkerältä maistuvassa kysymyksessä Miten meni noin niinkuin omasta mielestä? Tai vielä laajemmin Miten menee omasta mielestä?

Onneksi usein voi rehellisesti vastata, että ihan riittävän hyvin. Itsetuntemus kuitenkin yltää, tai sen olisi hyvä yltää myös niihin hämärämpiin ja hankalampiin paikkoihin joita meillä jokaisella on elämässämme.

Se, että osaa asettua itsensä ulkopuolelle ja ikäänkuin lintuperspektiivistä katsella omaa toimintaansa, on valtaisa etu myös uupumuksesta toipuessa. Sillä mistä sitä muuten voisi tietää, mikä elämässä toimii jo ihan riittävän hyvin ja mitä taas olisi hyvä tarkistaa?

Lintuperspektiiviä kannattaa hyödyntää säännöllisesti.

Miten mielen joustavuutta voi kasvattaa?

Mielen joustavuus on siis kykyä tuottaa useampia näkökulmia ja toiminnan vaihtoehtoja silloinkin, kun olet ahtaalla – ja erityisesti juuri silloin.

Tämä tarkoittaa usein sitä, että on vastustettava ensimmäistä mieleen tulevaa ajatusta, istuttava käsiensä päällä ja harkittava. Tämä voi tuntua työltä, ja sitä se onkin.

Jos sinulla on kipakka temperamentti ja olet oppinut ajattelemaan, että olet vain luontaisesti suorapuheinen – tai sitten toisin päin, väistyvä ja vetäytyvä persoona, niin ajatus oman repertuaarin laajentamista voi tuntua oudolta, ahdistavalta ja ärsyttävältäkin.

Mietitkin ehkä tuskastuneena, eikö ihminen koskaan saa vain olla oma itsensä!

Vastaus on kyllä ja ei. Kukaan meistä ei muutu pohjia myöten erilaiseksi tai eri ihmiseksi, ei vaikka kuinka sitä itse toivoisi.

Toinen puoli asiassa on kuitenkin se, että usein ihan oman edun ja ihmissuhteiden jatkuvuuden kannalta on hyvä laajentaa skaalaa ja miettiä tietoisesti, miten voisi saada elämäänsä enemmän sellaisia kokemuksia ja kohtaamisia, joita kaipaakin.

Kaiken avain on kuitenkin omien tunteiden havaitseminen ja säätely.

Ehkä tunnetuin mielen joustavuuteen läheisesti liittyvän resilienssin eli muutoskykyisyyden tutkija Brene Brown onkin sanonut, että vaativissa muutostilanteissakin kaikkein parhaiten selviytyvät ne, jotka pärjäävät oman tunnemaailmansa kanssa.

Parhaiten selviytyvät ne, jotka tulevat toimeen oman tunnemaailmansa kanssa

Brene Brown

Kun siis haluat kasvattaa mielesi joustavuutta – mikä on hyvin usein se kaikkein parhaiten saavutettavissa oleva tie onnistumisen kokemuksiin ja hallinnan tunteeseen, lähde liikkeelle tunteista.

  • Mitä tunnet esimerkiksi juuri nyt?
  • Miten nimeät tämän tunteen?
  • Mihin tämä tunne kutsuu sinua?
  • Mitä ajattelet tuosta tunteen osoittamasta suunnasta?
  • Mitä muita vaihtoehtoja sinulla on?
  • Mikä niistä vie sinua parhaiten toivomaasi suuntaan?
  • Mitä tarvitset, että onnistut toimimaan niinkuin näet parhaaksi?
  • Mitä ajattelet itsestäsi jälkeenpäin, millaiseksi koet itsesi?

Mielen joustavuus tarkoittaa siis jatkuvaa neuvottelua oman itsen kanssa. Sen ytimessä kuitenkin on tunnesäätely, joka on viime kädessä myös hyvin kehollinen tapahtuma.

Tässä sinulle siis muutama kehollinen/toiminnallinen menetelmä, joiden avulla voit palauttaa itsesi omalla säätelyn keskialueellesi silloinkin, kun tilanne kiristyy, tunnelinäkö uhkaa ja automaattiohjaus on käynnistymässä.

Niin, että taas pystyt yhtä aikaa sekä tuntemaan, ajattelemaan, että havainnoimaan tilannetta ja harkitsemaan miten tässä oikein pitäisi toimia.

Jos et aina onnistu, se on inhimillistä. Lupaan kuitenkin, että onnistumiset oman joustavuuden kasvattamisessa palkitsevat itsensä varmasti.

Näin pysyt omalla tunnesäätelyn keskialueellasi

Koska keskialueelta lipsahtaminen käy niin helposti, on hyvä ymmärtää mitä kehossa tapahtuu ja ennen muuta, miten sen reagointia voi jarruttaa.

Yleensä kun ongelmana on ennemmin hälytystilaan liittyvä ylireagointi – apatiasta nouseminen on toisenlainen kysymys, josta puhutaan pian toisessa artikkelissa.

On keinoja, jotka vaikuttavat välittömästi rauhoittavalla tavalla, ja tässä niistä muutama:

  1. Jos tilanteessa on muita ihmisiä, jotka alkavat ärsyttää sinua tai joita alat kovasti jännittää, katkaise tilanne tavalla tai toisella. Mene ulos tai vaikka vessaan, ja jos se ei ole mahdollista niin katkaise ainakin katsekontakti. Katso vaikka ikkunasta ulos.
  2. Siirrä huomiosi johonkin muuhun. Etsi katseellasi viisi vihreää, neljä neliönmuotoista ja kolme pyöreää esinettä.
  3. Sulje kehosi (tämän olen oppinut ystävältäni, kehoterapeutti Reija Suntiolta): risti kätesi ja jalkasi niin, että saman puolen käsi ja jalka on toisen päällä. Joko oikea jalka vasemman päällä ja oikea käsi vasemman päällä, tai sitten toisinpäin.
  4. Keskity uloshengitykseen. Puhalla ilmaa ulos ja pidä pieni tauko. Hengitä nenän kautta sisään ja jälleen pitkästi suun kautta ulos. Tauko.

    Jotkin keinot taas tasaavat kehoasi pitkäkestoisemmin, ja tässä on niistä yksi.

    Linkistä pääset videoon, jossa opetan sinulle menetelmän, joka kannattaa ottaa mielellään vaikka päivittäiseen käyttöön. Ajan mittaan kehosi oppii kaipaamaan tätä toistuvaa rauhoittumisen ja rentoutumisen hetkeä.


Opettele tästä isäntämiehen asento.

https://youtu.be/fqpUnqv-x2Q

Kun pysyt keskialueellasi ja ajattelu on helpompaa, sinun on myös paljon helpompi miettiä toiminnan mahdollisuuksiasi ja erilaisia lähestymistapoja hienojakoisemmin.

Keskialueelta käsin myös oman itsen tarkastelu on sekä helpompaa että mukavampaa, sillä silloin tiedät että vaikka et kaikesta huomaamastasi niin pitäisikään, niin varmasti pärjäät sen kanssa.

Oma itse on loppujen lopuksi meille useimmille se kaikkein suurin haaste.

Kun tiedät, että pärjäät itsesi kanssa, pärjäät melkein minkä hyvänsä muunkin kanssa.

Kun pärjäät itsesi kanssa, pärjäät kaiken muunkin kanssa.

Liity postituslistalle!

Joka sunnuntai sähköpostiisi saapuu voimaannuttavia eväitä seuraavaan viikkoon.

Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kirjoituksista ja kursseista.
Liittymislahjaksi saat 12-sivuisen Pikaoppaan uupumukseen (pdf), jonka avulla voit tunnistaa uupumuksen oireet ja opit 6 askelta uupumuksesta toipumiseen.

MUISTATHAN VAHVISTAA LIITTYMISESI LISTALLE NAPSAUTTAMALLA SÄHKÖPOSTIISI TULEVAA LINKKIÄ!

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia