Tänäänkin moni ihmettelee, onko oma väsymys ja huono olo uupumusta vaiko jotain ihan muuta.
Omaa oloaan ei pitäisi ryhtyä diagnosoimaan, mutta jonkinlaiset ankkurit voivat lievittää hätää.
Viime kädessä kuitenkin lääkärillä on käytävä, jos huono olo vain jatkuu.
Mistä tiedät, että olet uupunut etkä vain tavalliseen tapaan väsynyt?
Uupumusta on totuttu kuvaamaan kolmen ydinoireen kautta:
- Uupumusasteinen väsymys – siis väsymys joka ei tavallisella levolla hellitä.
- Kyynistyminen ja mielenkiinnon menetys – eli kylmäksi ja välineelliseksi muuttuva suhde työhön, asiakkaisiin ja ylipäätään kaikkeen mitä omaan työhön liittyy.
- Ammatillisen itsetunnon heikkeneminen, jonka voi ymmärtää seurauksena kyynistymisestä – on vaikea pitää itseään kelpo ihmisenä ja työntekijänä, jos sydän ei ole enää mukana. Uupumuksen edetessä myös virheet lisääntyvät.
Tähän Maslachin ja Jacksonin kuvaukseen perustuvat muun muassa työterveyshuollossa käytetyt uupumuksen seulontamenetelmät.
Moni kuitenkin kokee hankalaksi sovittaa itseensä nämä kriteerit. Asiantuntijat sanovatkin, etteivät kaikki kolme kohtaa välttämättä ilmene kaikilla eivätkä samassa järjestyksessä.
Mutta silti. Osaa kolmeen pääkohtaan liitetyistä oireista on tosiaankin vaikea ymmärtää kohtaan kuuluviksi.
Tutkaile esimerkiksi alla olevaa listausta. Lähteenä on käytetty Terveyskirjaston julkaisua.
Tutkijat ovatkin erityisesti Hollannissa ja Belgiassa päätyneet kuvaamaan uupumusta toisenlaisten kriteerien kautta
Näissä kriteereissä lähdetään siitä, että uupumisasteisen väsymyksen ohella uupumuksessa keskeistä on kognitiivinen ja tunne-elämän säätelyn heikkeneminen.
Kognitiivisen säätelyn heikkenemisellä tarkoitetaan monelle tuttuja muistiongelmia, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja päätöksenteon vaikeutta.
Tunteiden hallinnan häiriöillä taas tarkoitetaan uupumukseen liittyvää alavireisyyttä, ärtymystä ja vaihtelevia mielialoja.
Henkinen vetäytyminen ja vuorovaikutuksen karttelu tulee kuvaan yrityksenä tulla toimeen huonon muistin, väsymyksen, ärtymyksen ja ylikuormittumisen tunteen kanssa.
Masennus, muu psykologinen pahoinvointi kuten ahdistuneisuus, sekä erilaiset fyysiset oireet nähdään vähemmän keskeisinä uupumisen oireina
Näin voit haarukoida omaa tilannettasi
Äskeiseen kuvaukseen perustuva menetelmä BAT, eli Burnout Assessment Tool, on tällä hetkellä käytössä Työterveyslaitoksen Kimmoiset työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa.
Hankkeessa kehitteillä olevia, BATiin perustuvia uupumuksen liikennevaloja joutuu kuitenkin odottamaan vielä ainakin pari vuotta, sillä hanke päättyy vasta vuonna 2022.
Ruotsissa sen sijaan on jo useamman vuoden ollut käytössä itsearviointimenetelmä KEDS eli Karolinska Exhaustion Disorder Scale.
KEDSin 9 itsearviointikohtaa kytkeytyvät sekä ruotsalaiseen että kansainväliseen uupumustutkimukseen ja kattavat monenlaisia uupumuksen ilmentymiä aistiherkkyydestä yleiseen jaksamiseen.
Kuten kehittäjät sanovat, KEDSin avulla pystyt arvioimaan vaikka kuukausittain miten lähellä olet törmätä seinään.
Tosin mitä pidempään olet kiikun kaakun -tilanteessa uupumisen suhteen, sitä isommaksi kasvaa riski, että uupumus äkkiä iskeekin yllättävän kovalla voimalla.
KEDSin löydät suomeksi käännettynä täältä.
Ruotsissa on kasaantuvan stressin ja uupumuksen tutkimukseen suhtauduttu vakavasti jo 1980 -luvulta lähtien.
2000-luvun alussa siellä kuitenkin herättiin sairauspoissaolojen äkilliseen kasvuun.
Tuolloin asiaa selvittämään pestattu psykiatri Marie Åsberg ryhmineen huomasi, että monet masennuksen perusteella sairauslomalle päätyneet toipuvat kyllä masennusoireistaan, mutta väsymys ei hellittänytkään.
Kyse oli siis jostain muusta.
Åsbergin ryhmän työ johti lopulta siihen, että Ruotsissa päädyttiin muodostamaan uupumukselle oma diagnostinen luokkansa.
Ruotsissa uupumusdiagnoosi oikeuttaa siis myöskin sairauslomaan. Ruotsalaiset uupumuksen diagnostiset kriteerit näet alla. Käännös on minun.
Uupumus on sairauslomaan oikeuttava diagnoosi myös joissain muissa Euroopan maissa, muun muassa Hollannissa.
Ruotsissa on uupumukselle päädytty muodostamaan oma diagnoosiluokkansa, Uupumusoireyhtymä (Utmattningssyndrom) ICD-10 ; F 438A. Siihen liitetyt diagnostiset kriteerit ovat seuraavat:
Kaikkien isolla kirjaimella merkittyjen kriteerien tulee täyttyä, että diagnoosi voidaan asettaa.
A. Uupumisen fyysisiä ja psyykkisiä oireita on esiintynyt vähintään kahden viikon ajan. Oireet ovat kehittyneet seurauksena yhdestä tai useammasta tunnistettavasta stressitekijästä, jotka ovat esiintyneet vähintään kuuden kuukauden ajan.
B. Huomattava psyykkisen energian puute, mikä näyttäytyy vähentyneenä toimeliaisuutena tai kestävyytenä tai palautumiseen tarvittavan ajan pidentymisenä psyykkisen kuormittumisen yhteydessä.
C. Vähintään neljä seuraavista oireista on esiintynyt lähes päivittäin saman kahden viikon jakson aikana:
- Keskittymisvaikeudet tai muistiongelmat
- Merkittävästi heikentynyt kyky käsitellä vaatimuksia tai saada asioita tehdyksi
- Tunne-elämän epävakaisuus tai ärtyneisyys
- Univaikeudet
- Merkittävä ruumiillinen heikkous tai väsyvyys
- Fyysiset oireet, kuten särky, rintakivut, sydämentykytys, vatsan tai suoliston oireet, huimaus tai ääniherkkyys
D. Oireet heikentävät kliinisesti merkittävällä tavalla suoriutumista työssä, vuorovaikutuksessa tai muissa tärkeissä suhteissa.
F. Ei johdu suoraan esimerkiksi päihteiden tai lääkkeiden vaikutuksista tai jostain somaattisesta sairaudesta tai vammasta (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, infektiosairaus)
Jos kriteerit depressiolle, dystymialle* tai yleistyneelle ahdistuneisuudelle täyttyvät samanaikaisesti, uupumusoireyhtymää käytetään vain tarkennuksena varsinaiselle diagnoosille.
(Socialstyrelsen, 2003.)
*dystymialla tarkoitetaan pitkäaikaista, lieväasteista masentuneisuutta
Viime vuonna uutisoitiin tulossa olevasta työuupumuksen kansainvälisestä diagnoosiluokasta
Jonkin tiedon mukaan työuupumusdiagnoosi olisi ollut tulossa käyttöön jo kuluvana vuonna – mutta nyt asiasta ei ole juurikaan puhuttu.
Alla on käytännössä kaikki informaatio, jonka olen onnistunut löytämään uudesta työuupumusdiagnoosista. Se ei ole paljon.
Näyttökuva on poimittu kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n sivuilta.
Mahdollinen tulossa oleva diagnoosiluokka herättää kuitenkin monenlaisia kysymyksiä.
Ensinnäkin diagnoosi on tiukasti kytketty työhön: kuvauksessa erityisesti painotetaan sitä, että stressin syyt eivät saa olla muilla elämänalueille.
Oikeassa elämässä stressin ja kuormituksen lähteet harvoin sijoittuvat näin yksioikoisesti joko työhön tai muuhun elämään.
Tavallisempaa on, että yhden elämänalueen kuormitus heijastuu muihinkin, ja jaksaminen vähitellen rapautuu monen tekijän yhteisvaikutuksena.
Lisäksi suomalainen linjaus on ollut, että työhön liittyvät kuormitustekijät pitäisi korjata työpaikalla, ja niihin nimenomaan ei pitäisi liittää yksilöön kohdistuvia diagnooseja.
Käytännössä suomalaisessa terveydenhuollossa, erityisesti työterveyshuolloissa uupumus tunnistetaan varsin hyvin
Niinpä jos yhtään epäilet, että kestokykysi on pettämässä, ole yhteydessä lääkäriin, hoitajaan tai psykologiin.
Jos et koskaan ehdi ajautua uupumuksen rajan yli, toipumisesi on paljon helpompaa ja saatat selvitä kokemuksestasi säikähdyksellä.
Ja vaikka olisitkin jo selkeästi uupunut, ammattilaisen apu ja tuki auttaa sinua hahmottamaan seuraavat askeleet selkeämmin.
Kolme hyvää syytä poimia itsellesi ilmainen opas ja tilata maksuton viikkokirje!
- Joka sunnuntai sähköpostiisi saapuu voimaannuttavia eväitä seuraavaan viikkoon.
- Saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista kirjoituksista ja kursseista.
- Liittymislahjaksi saat valintasi mukaan rautaisen annoksen asiantuntijatietoa ja -ohjausta elämänilosi ja voimiesi vahvistamiseen (pdf).
