Uupuneen ihmisen muisti pätkii, keskittyminen voi olla vaikeaa ja ajattelu tahmeaa.

Ihmisen muisti on ihmeellinen laitos. Kuvittele jättiläismäistä arkistoa, joka koko ajan järjestyy uudestaan ja muuttaa muotoaan. 

Kun sinun tarvitsee palauttaa mieleesi vaikkapa tieto siitä, oletko vapaana tänään kello 15, hakukone käynnistyy välittömästi ja tuo sinulle tarvitsemasi tiedon sekunnin murto-osissa. Tai sitten ei.

Yksi uupumuksen monille pelottavimmista ilmenemismuodoista on se, että aivot eivät todellakaan tunnu toimivan – eivätkä myöskään toimi normaalisti. Ajatus sakkaa, tunne-elämä heittää häränpyllyä tai tuntuu vaimenevan kokonaan. Keskittyminen ei riitä edes yhden artikkelin lukemiseen, kokonaisesta kirjasta puhumattakaan. 

Päätöksenteko tuntuu mahdottomalta jo siksi, että… mitä ne asiat nyt olivatkaan, mitä piti ajatella? Lyhytkestoinen muisti, jota tarvitaan juuri erilaisten ajatuslankojen käsissä pitämiseen, tuntuu kapenevan tavallisistakin 3-4 muistipaikastaan yhteen. Kun muisti pätkii, sitä yhtäkin asiaa pitää toistaa koko ajan mielessään, että se pysyisi siellä. 

Monet miettivät, onko kyse alkavasta muistisairaudesta, kun mieleen ei aina tunnu jäävän jälkeäkään edes siitä, että jotain pitäisi muistaa. Ei kai perusterveen työikäisen muisti voi yhtäkkiä alkaa vuotaa kuin seula? 

Muisti pätkii – vaarallista vai ei?

Muistin pätkiminen on harvoin vaarallista, mutta silti vakavasti otettavaa.

Tutkimukset kertovat, että kun ihminen väsyy, hän alkaa toimia monessa suhteessa epätarkoituksenmukaisesti ja epätaloudellisesti. Keskittyminen, tilanneanalyysi ja harkinta korvautuu puskemisella ja yrittämisellä. 

Muutokset näkyvät myös aivotasolla. Tehtävät, jotka hyvissä voimissa oleva ihminen tekee elegantin täsmällisesti hyödyntämällä vain niitä aivoalueita, joita tehtävissä oikeasti tarvitaan, tehdäänkin hakemalla lisävoimia etuotsalohkoista – juuri niiltä alueilta, joilla olisi ihan oma tehtävänsä tekemisten suunnittelussa ja arvioimisessa. Kun tilanne jatkuu aikansa, ei lisävoimiakaan enää löydy ja virheet lisääntyvät.

Väsyessä aivoista tulee muutenkin tunnevaltaisemmat. Herkkyys kaikenlaisille uhkatekijöille kasvaa, mikä ajan mittaan näkyy aivojen vahtikoirana toimivan mantelitumakkeen kasvuna. Sitä hillitsevä hippokampus taas kutistuu, mikä heijastaa sitä, että ihminen pystyy yhä vähemmän hyödyntämään aikaisemmi opittua ja toisaalta painamaan uusien kokemusten oppia mieleensä. Ja kun yhteydet korkeamman tason suunnitteluun heikkenevät, elämästä tulee hätäistä rynnistämistä suorittamisen putkessa eteenpäin. 

Ei siinä paljon muuta ehdi ajatella, kuin että miten selviää seuraavasta päivästä, mahtavatko muut huomata, ja mitä tästä kaikesta vielä tulee?

Lue lisää: Uupumusta vaiko jotain muuta?

Ovatko aivojen muutokset pysyviä?

Muisti pätkii – uupumus oireet

Tutkimustulokset näyttävät kuitenkin pääsääntöisesti melko rauhoittavilta. Suurin osa aivoissa tapahtuvista muutoksista on niin sanotusti toiminnallisia, eli pysyviä vaurioita ei todennäköisesti jää.

Muutokset ovat kuitenkin hyvin hitaasti korjautuvia, mihin on monta syytä – ei ole siis sattumaa, että vaikka olisit jo toipunut tai toipumassa uupumuksesta, muisti pätkii edelleen.

  1. Ensinnäkin oppimista edistävät solut korvautuvat uusilla, mutta se vaatii aikaa.
  2. Toiseksi uupumisen edetessä on ehtinyt tapahtua paljon sellaisten tapojen oppimista, joista nyt olisi hyvä hellittää.

Vuosien toiston myötä ne ovat kuitenkin ehtineet vakiintua ja siksi niihin on niin helppo luiskahtaa uudestaan. Tuttu suorittaminen voi tuntua helpommalta ja turvallisemmalta silloinkin, kun sen tuhoisuus niin aivojen terveydelle kuin koko elämälle on hyvin tiedossa. 

Ja muutosta on kuitenkin saatava aikaan, että muisti, keskittymiskyky ja tunne-elämä pääsisivät palaamaan kestävämmille raiteilleen.  

Mitä voin tehdä muistini ja aivoterveyteni eteen?

Muistiliiton mukaan niin terveille kuin muistisairaudesta kärsivillekin voi suositella niin sanottua 5 sormen mallia. Näihin kuuluvat seuraavat: 

Mutta entä sitten, jos väsymys tekee terveellisen elämän vaikeaksi, lähes mahdottomaksi toteuttaa? Mistä silloin voi aloittaa? Mitä jos muisti pätkii jatkuvasti ja haittaa arkea?

Kokeile lähteä liikkeelle mukavimman ja miellyttävimmän kautta. Aivojen palkkiojärjestelmä ohjaa meidät helposti tekemään sellaista, mikä on tuttua ja helppoa, mutta ei silti hyväksi. Saman järjestelmän voi kuitenkin valjastaa myös toipumisen ja kuntoutumisen avuksi: tee sellaista mistä oikeasti pidät. Sellaista, mikä on aidosti kivaa.

Tutkimuksissa muun muassa nämä harrastukset on yhdistetty hyvään aivoterveyteen – ja siis myös muistin vahvistumiseen: 

Tärkeää on kuitenkin, että teet sellaista, mistä itse pidät. Hyvä mieli ja innostus tekee hyvää aivoille. Hyvää tekee myös sellainen tekeminen, jossa samaan aikaan tarvitaan aikaisemmin opittua ja opitaan uusia asioita. 

Uuden kappaleen oppiminen kuorossa, entuudestaan tuntematon kuvioneule ja kinkkinen vastustaja backgammonissa haastavat kaikki positiivisella tavalla. 

Kaikenlainen liikkuminen vaikuttaa myös myönteisesti sekä vireystilaan että muistiin – kaiken lisäksi se hidastaa solujen vanhenemista. Rääkkitreeniä ei tarvitse (eikä usein kannatakaan) harrastaa, mutta liikunta voi edesauttaa uupumuksesta toipumista. Liike tukee myös sitä, että rakennat hiljalleen elämästä omannäköistäsi.

Jos muisti pätkii, kiinnitä siis huomiota arkirutiineihin: tee elämästä kivaa, sillä mukava arki on terveellistä aivoille ja muistille.